Näin twiittasi legendaarisen poptähden David Bowien vaimo, Iman, Bowien kuolinpäivänä tammikuussa. David Bowieta muistelevissa kirjoituksissa kerrotaan, että hän joutui elämässään taistelemaan hylätyksi tulemisen, pelon ja ahdistuneisuuden tunteiden kanssa. Ehkä tämä vaimon valitsema muistolause kertoo jotain Bowien taistelusta, mutta myös siitä, kuinka hän saattoi saada lohtua siitä, että Jumala on kaiken hyvän, eheäksi tekevän ja rakkauden puolella.

Jumala on Jeesuksessa voittanut kaikki pahan vallat ja vaikka taistelu on olemassa, se ei ole hävitty. Elämässä voi olla monenlaista taistelua, esimerkiksi kipeiden tunteiden kanssa, kuten David Bowiella. Kristuksellekaan nämä tunteet eivät olleet tuntemattomia, huusihan Hän ristillä Jumalaa, jonka koki Hänet hylänneen. Tunteet itsessään eivät ole hyviä tai pahoja, mutta niistä voi seurata hyvää tai pahaa käytöksessämme. Esimerkiksi vihan takana on mielestäni psyykkinen kipu ja vihasta seuraa yleensä toista satuttavaa käytöstä. Kristus tahtoo eheyttää meidän tunne-elämämme kipuja ja haavoja. Usein tarvitaan toista ihmistä, kenties ammattilaista, Kristuksen avuksi mukaan mahdollistamaan tunne-elämän eheytyminen, jotta rakkaus voisi voittaa ihmisen elämässä.

Jeesuksen voitto ylettyy myös kuolemaan. Jokainen meistä, joka aikanaan jättää tämän maailman, saa iankaikkisen elämän toivon Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Nyt paastonaikana voimme aivan erityisesti kysyä elämässämme, minkälaiseen taisteluun Jumala kutsuu meitä omassa elämässämme. Taisteluun irti riippuvuudesta tai yksinäisyyttä vastaan, kuuluuko kutsu sairaan tai yksinäisen luo? Onko tarvetta keventää elämää jostakin taakasta, syyllisyydestä tai tunnekuormasta? Entäpä jos kutsu kuuluukin lepoon ja hiljentymiseen, pois kiireestä ja itsensä ja lähimmäisen laiminlyömisestä? Paaston tarkoitus ei ole olla taakka vaan mahdollisuus, -mahdollisuus avata ja katsoa asioita Jumalan rakkauden näkökulmasta niin omassa kuin toisten elämässä.

Heli Heikkinen
pastori
Iisalmen seurakunta